Ohessa TU-38 mestarikävelijä Niklas Jantusen Pyynikin harjulle saapuminenValokuvia Pyynikkijuoksusta olkaa hyvä ( Valokuvaajana Olavi Lehto )
Miesten ja naisten sarjan voittajat Keniasta
Pyynikkijuoksuun osallistui 2 kenialaista. Sekä mies, että nainen voittivat oman juoksusarjansa:
Edellisenä päivänä la 28.4.2007 saapuivat seuraavan päivän Pyynikkijuoksun voittajat Tampereelle, jossa TU-38 pj. tapasi heidät Pyynikin Uimahallinmajalla:
---------------------------------------------------------------------------------------
Pyynikkijuoksun valokuvien katseluohje: Klikatkaa hiirellä kuvia niin saatte ne isommiksi
----------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------------
-----------------------------------------------------------------------------
Valokuvia Pyynikkijuoksusta sunnuntaina 29.4.2007 Pyynikin näkötornin luota
Paikalla oli jälleen kerran myös yleisöä kannustamassa ja valokuvaamassa
---------------------------------------------------------------
----------------------------------------------------------------------------------
Ohessa numerolla 693 muinaisten olympialaisten eli vuoden 1984 Los Angelesissa vuonna 1984 pronssimitalimies painonnostosta Pekka Niemi ( http://www.taseura.net/hakeminen/ ) ja seurueensa, jotka pysähtyivät toviksi ryhmäkuvaan
----------------------------------------
http://tu38tennis.blogspot.com TU-38 tennissivut erilaisin tennislinkkisivuineen mm.
http://tu-38tenniksen-alkeiskisakuvia.blogspot.com/
--------------------------------------------------------
Ohessa vielä kerran Tampereen Urheilijat-38 järjestämän Pyynikkijuoksun
miesten sarjan voittaja
1 comment:
Seppo Lehto kysyy ja vastaa:
Haluammeko Suomesta kellarihuoria hyväksikäyttävien arabien, somalien ja neekerien porttolan?
Ehdottomasti ei
Viite:
Tabuja kaatanut "Joukkoraiskausten helvetissä"-kirjan tekijä kuoli
Naisen helvettiä Pariisin esikaupungissa kuvannut Samira Bellil (31) menehtyi syöpään
Samira Bellil kohosi koko Ranskan tietoisuuteen vuoden 2003 lopulla. Silloin hän julkaisi kirjan, jossa hän sydäntä riipaisevalla rohkeudella kuvasi omaa ja muiden esikaupunkien muslimityttöjen elämää : joukkoraiskauksia (tournantes), naissukupuolen systemaattista halveksuntaa ja alistamista. Tabuna pidetyn aiheen julkistamisen jälkeen, Bellil kohosi "Ni putes, ni soumises" (Ei huoria, eikä alistettuja)-liikkeen esikuvaksi. Samanaikaisesti Belliliä -kuten muitakin liikkeen edustajia- uhkailtiin, sillä paljastuksiensa takia äärimuslimit pitivät hapatuksen tuonutta naista "islamfobian" äänitorvena. Syyskuussa 2004 Samira Bellil kuoli pitkällisten tuskien jälkeen mahasyöpään. Allaoleva, Samira Bellilin haastatteluun perustuva artikkeli julkaistiin Ranskan Uutisissa ensimmäisen kerran tammikuussa 2004.
Järkyttävistä kokemuksistaan huolimatta Samira Bellil on päättänyt jatkaa elämäänsä omassa esikaupungissaan, samalla auttaen lukuisia kohtalosisariaan.
Samira kertoo kirjassaan Dans l'enfer des tournantes (joukkoraiskausten helvetissä), kuinka hänen painajaisensa alkoi.
Algerialaissyntyiset vanhemmat erosivat Samiran ollessa vain vuoden ikäinen. Yksinhuoltajaäiti ei pystynyt valvomaan perinteisiä islamislaisarvoja vastaan kapinoivaa murrosikäistä tytärtään. Samira kohtasi 13-vuotiaana "suuren rakkauden". Ainakin hän luuli niin.
Poikaystävä oli 19-vuotias. Rakastunut tyttö suostui menemään poikaystävänsä kanssa haisevaan kellariin. Mutta helvetti alkoi, kun poikaystävä lähti ja avasi kellarin oven kaikille kavereilleen, jotka odottivat vuoroaan.
"Vain kymmenen minuuttia aikaisemmin nauroimme yhdessä", Samira kertoo. Pari päivää tämän jälkeen ensimmäiseen joukkoraiskaukseen osallistunut paikallinen "pomo" yllätti tytön paikallisjunassa.
"Jos puhut asiasta kenellekään, poltan koko perheesi", hän uhkasi.
Tyttö piti kaiken sisällään vuosikausia. Hänestä tuli omien sanojensa mukaan "kellarihuora". Korttelin pojat, siirtolaisperheistä lähtöisin kuten uhrinsakin, ottivat tavakseen raahata keskenkasvuisen tytön toinen toistaan haisevimpiin kellareihin tai autotalleihin. Joskus he tarjosivat "palkkioksi" lounaan tai kolikon.
Kellarihuora kirjoitti kirjan
Samira kätki kaiken tämän sisimpäänsä vuosikausiksi. Kun hän vihdoin päätti purkautua, isä halveksi, poliisit syyllistivät tytön siksi, ettei tämä ollut totellut vanhempiaan, samoin sosiaalitoimisto .
Huume- ja alkoholikierteeseen jouduttuaan, kymmenen vuotta tapahtumien jälkeen, Samira päätti ponnistaa pinnalle psykoterapian avulla. Hän ryhtyi kirjoittamaan kirjaa kokemuksistaan, auttaakseen kohtalosisariaan.
Kirja julkaistiin alkuperäisversiona, jokainen sana on Samiran oma. Kirja on julma ja armoton kuvaus esikaupunkien elämästä, jossa hienoja sanontoja ei viljellä.
Vain pari kuukautta Samiran kirjan julkaisun ja sen herättämän kohun jälkeen 17-vuotias Sohane löytyi Pariisin esikaupungin roskien joukosta kuolleena. Mustasukkainen poikakaveri oli valellut tyttöystävänsä bensalla ja sytyttänyt tämän tuleen.
Samira toimii nykyään myös kohtalosisariensa perustaman liikkeen Ni putes ni soumises (ei huoria, ei alistettuja) johtokunnassa .
Kun hänen oman sosiaalighettonsa asukkaat kuulivat kirjan ilmestymisestä, he olivat ihan pihalla. "Ei me koskaan nähty sun itkevän, ei me tiedetty asiasta mitään...", oli tavanomainen reaktio.
Muslimihuivit suojaavat kielletyissä kaupungeissa
Samira on vain eräs Ranskan suurkaupunkien tai köyhien lähiöiden levottomien kortteleiden ns. kiellettyjen kaupunkien (Cités interdites), väkivallan uhreista. (Katso taustajuttu : Väkivalta roihuaa sosiaalighetoissa)
Nuorten tyttöjen raiskaustapaukset lisääntyvät parinkymmenen prosentin vuosivauhdilla lähinnä pohjoisafrikkalaisten asuttamissa esikaupungeissa. Poliisit tai lääkärit eivät uskalla enää käydä jengiytyneiden miesten itsevaltaisesti hallitsemissa kortteleissa.
Siksi monet nuoret musliminaiset käyttävät vapaaehtoisesti mahdollisimman peittävää huivia. Se suojelee heitä miesten väkivallalta. Jos nainen esiintyy vapaasti, meikkaa ja jopa flirttailee, hän on "huora" pute. Joka joidenkin mielestä on oikeus raiskata.
Muutamia sitaatteja :
- Ne vaihtavat tyttöjä kuin CD-levyjä tai teepaitoja. (Bellil)
- Tässä helvetin citéssä kaikki miehet tulee kuin samasta muotista. (Bellil)
- Mitä tällaisista esikaupungeista voi toivoa, kun pojat on yökaudet ulkona, tytöt sisällä, harva uskaltaa käydä koulua ? Jos poika lukee kirjaa, hänet leimataan heti homoksi. (Ranskan radion keskusteluohjelmasta)
Tuulikki Muller ja Marylène Lenfant
le 15 septembre 2004
Post a Comment